Mulle ruoka on ollut aina nautintoa. En ole koskaan ajatellut ruokaa pelkkänä polttoaineena, jonka avulla jaksan liikkua tai ylipäätään tehdä mitään. Tästäkin asiasta on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin keskustelijaa. Tän uusimman(!) laihdutusprojektini myötä olen viettänyt lukuisia iltoja netissä hra googlen seurassa, ja lueskellut aiheeseen liittyviä artikkeleita. Ja monet superhypermegafittnessgurut ovat juurikin sitä mieltä, että ruoka on vain polttoainetta kropalle. Sama se miltä ruoka maistuu. Siispä kanaa ja parsakaalia pieneen purkkiin, ja tänkjuuverimeni.
Mä en taas halua kuolinvuoteellani miettiä, että "helvetti, olisinpa syönyt elämässäni muutakin kuin vain ituja." Toisaalta, en halua myöskään löytää itseäni sieltä kuolinvuoteelta liian aikaisin, koska "söin elämässäni vain hesepullaa ja suklaata."
Mutta miten löytää se kuuluisa kultainen keskitie? Missä luuraa hyvänmakuinen syötäväksi tarkoitettu polttoaine?!? Mun aamupalasmoothie on hyvä alku tälle tielle, mutta lisää vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!!
Äiti-ihmisen laihdutus- ja repsahdusblogi. Saiskos itsekuria ostettua marketista...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun jätät viestiä!