Ehkä kaikist kivintä

on lähteä salille ja huomata perille päästyään, että urheiluliivit on jääneet kotiin. Kivaa on myös sit treenata tavallisilla liiveillä ja vetästä suihkun jälkeen ne hikiset tavisliivit ylle uudelleen.


Not.

Sokeri

Sokeri. Argh.... Jokaiselle laihduttajalle, elämäntaparemppaa tekevälle tai jojoilijalle (plus tietty ihan jokaiselle muullekin ihmiselle) sana SOKERI aiheuttaa jonkinlaisia tuntemuksia.. Joillain sokeri on hanskassa, joillain ei todellakaan ja joillain satunnaisesti. Mä kuulun tuohon satunnaisesti kategoriaan.

Olen tässä pidemmän aikaa ollut syömättä sen suurempia määriä valkoista sokeria. Ei karkkia, pullaa, herkkuja, sokeroituja jugurtteja... Ei mitään addiktoivaa. Kunnes tässä pari viikkoa sitten ostin pitkästä aikaa yhden munkin. Sitten toisena päivänä suklaapatukan... Ja eilen karkkipussin (110g). Onneksi se oli noinkin pieni.. Mutta mikä perkele siinä on, että kun annat sokerille pikkusormen niin se vie koko käden?!? Ei mikään ihmekään että paino tippuu joku 100g viikossa... :/

Nyt täytyy taas ryhdistäytyä ja laittaa kerrasta poikki. No more sugar for me.

Ainiin.. Eikä se muuten siihen karkkipussiin eilen jäänyt. Tein sokerihimossani eilen vielä elämäni ekan mukikakun. Gluteenittomista jauhoista. Oli hyvää. Valitettavasti....

Pyöreä

"Sä oot vähän pyöreämpi, kuin mitä kuvien perusteella ajattelin."

Yksi puolihuolimaton lause puolitutulta, ja koko eilinen päivä pilalla. Joo, tämä kyseinen HERRA ei ole nähnyt mua just synnytyksen jälkeen lihavimmillani, eikä tiedä sitä että olen laihtunut puolessatoissa vuodessa n. 20kg. Mutta silti se sattuu. Ja paljon. Tämä pieni lause palautti mut kyllä varsin nopeasti takaisin maanpinnalle. Olihan mulla jo hetki ihan hyvä olo nahoissani.. Että kyllä musta vielä ihan sievä tulee.. :/

Arvaatkaas kuinka paljon tekee mieli just nyt Fazerin suklaalevyä? Jep..

Vittu.

2 viikkoa repsahdusta...

Miten tästä suosta enää noustaan...?!?!?!? Viime viikko meni ymmärrettävästi lomaillessa, mutta järkevä henkilö olisi palannut ruotuun heti loman jälkeisenä maanantaina. Mutta hei, mähän en olekaan järkevä. En sitten yhtään... :/

Tämä viikko on mennyt ihan metsään, salille olen ehtinyt vain kerran. YHDEN AINOAN SURKEAN KERRAN!! Ja napaan on mennyt kaikkea muuta kuin terveelistä syötävää. Ensin tuli syötyä lentokentältä ostetettua Tobleronea. Örps. Ja eilen meillä oli esikoisen 7vee synttäribileet. Tuplaörps. Tänään on myös vietetty rääppäisiä ihan huolella. Ja mitäs huomenna.... Miehen pikkuveljen lakkiaiset! Tiedossa triplaörps...

Että näin. Vaa'alla en uskaltanut tänään käydä, jotten masennu tästä vielä enempää. Mutta heti maanantaina lupaan palata salaatin ja broilerin pariin.

Synttäreiden karkkibuffa. Sokerihumala oli taattu.. :D

Hiilarikrapula

Että mä vihaan tätä hiilaripäänsärkyä. Joka helvetin kerta sama juttu. Suuri riski sortua syömään jotain hyvää, kun haluaisi vaan paremman olon. No, jospa lähtisin vaan nukkumaan toivoen että huomenna olo olisi parempi.

Niin.. Ja ihan aiheellinen kysymys on, että "miksi ihmeessä vedät kauheat hiilariöverit sokerilla yms. jos kerran laihdutat?!?" Niinpä.. Tää on kai sitä hiilarikrapulaa sitten.

Just my luck..

Tulla nyt taas kipeäksi.. Juuri kun oon saanu hankittua salikortin.

Eipä ole asiaa treenaamaan.

Enpä muista toista syksyä/talvea/kevättä, että olisin ollut näin useasti kipeänä. Köh.

Kylä ny meni viikonloppu perseelleen

Ruokailujen suhteen meinaan. Mikä perkele siinäkin oikein on, että silloin kun väsyttää/vituttaa/ahdistaa/taimuutenvaanärsyttää, niin silloin minuun iskee hälläväliä-fiilis, ja suusta menee alas ihan mitä vaan...?!? Tuli sit syötyä munkkia, karkkia ja kebua. Kebabin söin kyllä salaatilla, joten edes astetta terveellisempi vaihtoehto. Sen verran sain eilen illalla tsempattua, että kun mies haki muulle perheelle pitsaa, mä otin salaattia.

Mutta silti! Hra Vaa'an luona en ole uskaltanut käydä, odotellaan ihan suosiolla sinne perjantaille..

Viikonlopun saldo

Yksi selkäkipuinen ja herkkuihin sortunut kärttyinen akka.

Ei siinä sit sen kummempaa. Taidan painua nukkumaan. Moi.

Kyllä kyrsii tää tekemättömyys!

Flunssa junnaa paikoillaan, ei mene pahemmaksi, mutta ei kyllä helpotakaan. Tää on aika samanlaista kuin syksyllä, ja silloin kun lähdin hieman turhan aikaisin liikkeelle, niin tulin lähes heti uudelleen kipeäksi. Ja silloin oltiinkin sit tosi kipeitä.. :/

Eli vaikka kuinka kyrsii, niin pysyttelen kotona. Ulkona kävin sentään eilen pikaisesti lasten kanssa, oli ihan mahtava keli. Ja nyt näyttää vähän samanlaiselta, joten pieni happihyppely on (sentään) tiedossa tänäänkin.

Kyllä voi ottaa kupoliin!

Mahtavaa, sain kuin sainkin nukuttua hyvät yöunet! Pakkasin aamulla kaikki naperot autoon, ja yksitellen ripottelin heidät eri paikkoihin hoitoon. Eskari, pph ja mummi. Jes, nyt mamma lähtee hyvin levänneenä treenaamaan!

Ja paskat. Pääsin salille yhdeksän aikoihin ihan vain toteamaan, että mun avainkorttini ei toimi. Ei, vaikka miten päin yritin sitä lukijasta vetää läpi. Joten, eikun häntä koipien välissä takaisin kotiin.

Toivottavasti saan piakkoin vastauksen sähköpostilla, että missä vika... En kovin montaa kertaa viitsis ajella turhaan ees taas.. :/

Ja toim. huom. Laskut on maksettu, joten siitä ei voi olla kyse. :D

Argh!!!!

Saanko jonkun syytteen eläinsuojelurikoksesta, jos käyn heittämässä vesilintua tällä mun läppärilläni?!?!? V***u että mä vihaan toimimattomia tietotekniikkalaitteita....! Asia, jonka tekemiseen menisi toimivalla masiinalla valehtelematta 2 minuttia, kesti tänään yli tunnin. TUNNIN!

Joten, nyt ei napostele kirjoittaa mitään, vaan painun nukkumaan. Mur..

--------------------------------------

No joo, kävin mä salilla aamulla. Reippaana klo 09:00. Hyvä minä. (*taputan itseäni selkään*)