Enpä osannut aavistaa, että kuinka paljon arki muuttuu sen myötä, että palaan takaisin töihin! Päivät kuluu niin hirveetä vauhtia, että havahdun yleensä illalla kymmenen aikaan siihen, että enpä ole tänäänkään ehtinyt tekemään mitään muuta kuin ne pakolliset: lapsilla on ruokaa ja puhtaat vaatteet päällä. Huusholli on kuin räjähdyksen jäljiltä, mutta eipä riitä intoa sitä siivoa... :/
Salille olen ehtinyt naurettavan vähän, osaksi sen vuoksi, että olin pari viikkoa flunssassa, osaksi ihan vain omaa laiskuuttani. En vain yksinkertaisesti ole ehtinyt ja jaksanut... Lapsetkin hieman "oireilee" siitä syystä, että olen palannut takaisin töihin. Varsinkin perheen pienin osoittaa mieltään. Enpä senkään vuoksi ole viitsinyt niitä muutamaan hassua vapaatuntia viikossa käyttää omiin juttuihini. Ehkäpä kun tämä arki "urautuu" omille uomilleen paremmin, niin kehtaan lähteä enemmän urheilemaan.
Painoa ei mielestäni ole tullut lisää (olen unohtanut käydä vaa'alla), mutta ei sitä ole lähtenytkään.. :/ Blaah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun jätät viestiä!