Sokeri. Argh.... Jokaiselle laihduttajalle, elämäntaparemppaa tekevälle tai jojoilijalle (plus tietty ihan jokaiselle muullekin ihmiselle) sana SOKERI aiheuttaa jonkinlaisia tuntemuksia.. Joillain sokeri on hanskassa, joillain ei todellakaan ja joillain satunnaisesti. Mä kuulun tuohon satunnaisesti kategoriaan.
Olen tässä pidemmän aikaa ollut syömättä sen suurempia määriä valkoista sokeria. Ei karkkia, pullaa, herkkuja, sokeroituja jugurtteja... Ei mitään addiktoivaa. Kunnes tässä pari viikkoa sitten ostin pitkästä aikaa yhden munkin. Sitten toisena päivänä suklaapatukan... Ja eilen karkkipussin (110g). Onneksi se oli noinkin pieni.. Mutta mikä perkele siinä on, että kun annat sokerille pikkusormen niin se vie koko käden?!? Ei mikään ihmekään että paino tippuu joku 100g viikossa... :/
Nyt täytyy taas ryhdistäytyä ja laittaa kerrasta poikki. No more sugar for me.
Ainiin.. Eikä se muuten siihen karkkipussiin eilen jäänyt. Tein sokerihimossani eilen vielä elämäni ekan mukikakun. Gluteenittomista jauhoista. Oli hyvää. Valitettavasti....
Mulle kävi kesällä just noin - ja hupsista koko nainen oli taas sokerikoukussa. Onneksi uusi herkuton sata päivää on käynnissä, sujuu mallikkaasti, ja yli puolen välin olen. Kaikille en ehkä suosittelisi, mulle tää vaan sopii hyvin. On parempi olla täysin ilman kun ei kerta hillitysti osaa syödä!
VastaaPoistaOlen kans joskus miettinyt tuota 100 päivän sokerittomuutta.. Mutta ainakaan vielä en ole ryhtynyt. Pitänee harkita vakaasti, jos tätä "kierrettä" en saa muuten katkaistua.. Tsemppiä loppupuoliskolle! :)
Poista