Voihan arki..

Enpä osannut aavistaa, että kuinka paljon arki muuttuu sen myötä, että palaan takaisin töihin! Päivät kuluu niin hirveetä vauhtia, että havahdun yleensä illalla kymmenen aikaan siihen, että enpä ole tänäänkään ehtinyt tekemään mitään muuta kuin ne pakolliset: lapsilla on ruokaa ja puhtaat vaatteet päällä. Huusholli on kuin räjähdyksen jäljiltä, mutta eipä riitä intoa sitä siivoa... :/

Salille olen ehtinyt naurettavan vähän, osaksi sen vuoksi, että olin pari viikkoa flunssassa, osaksi ihan vain omaa laiskuuttani. En vain yksinkertaisesti ole ehtinyt ja jaksanut... Lapsetkin hieman "oireilee" siitä syystä, että olen palannut takaisin töihin. Varsinkin perheen pienin osoittaa mieltään. Enpä senkään vuoksi ole viitsinyt niitä muutamaan hassua vapaatuntia viikossa käyttää omiin juttuihini. Ehkäpä kun tämä arki "urautuu" omille uomilleen paremmin, niin kehtaan lähteä enemmän urheilemaan.

Painoa ei mielestäni ole tullut lisää (olen unohtanut käydä vaa'alla), mutta ei sitä ole lähtenytkään.. :/ Blaah.

Flunssalasta iltaa

Olen jo ollut pidemmän aikaa terveenä, joten olihan se nyt korkea aika tulla kipeäksi! Perheen pienimmäinen neiti ja suurimmainen (eli siis mä, hahah) ollaan sänkypotilaina. Odotettavissa on, että muutkin tämän veemäisen taudin käyvät läpi. Blaah.

Koittakaahan te pysytellä terveinä. Hatshiuu...

Uudenlainen arki

Mulla loppuu kohta hoitovapaa. Ja sehän tarkoittaa, että mun pitää palata takas töihin! Jaiks. Odotan kyllä innolla töihinpaluuta ja varsinkin sitä ensimmäistä palkkapäivää.. Vaikka siitä palkasta tuskin kauheasti jää mitään käteen laskujen maksamisen jälkeen.. :D Tää kotihoidontuella kituuttaminen on kyllä niin hanurista kuin vain voi olla. Mulle tää oli ihan maksimiaika, jonka pystyin olemaan kotona. Taloudellisesti siis.

Mutta töihinpaluu aiheuttaa myös vääjäämättä muutoksia sekä ruokailujen että treenauksen suhteen. Nyt olen käynyt salilla pääsääntöisesti päivällä, ja sitten kun olen töissä, niin eihän se onnistu.. :D No, pitää vaan yrittää keksiä vuorokauteen muutama ylimääräinen tunti, jotta treenaaminenkin onnistuu.

74 rikki!

Olipahan mukava yllätys mennä aamulla tapaamaan hra Vaakaa... Hän näytti mulle lukeman 73,6kg! Hallelujah.

Mun esikoisen äitiysneuvolakortissa lukee, että paino ennen raskautta 74kg. Eli nyt mä painan virallisesti vähemmän kuin n. 8 vuotta sitten, kun olen alkanut odottaa meidän ekaa naperoa. How cool is that! :D

Ehkä kaikist kivintä

on lähteä salille ja huomata perille päästyään, että urheiluliivit on jääneet kotiin. Kivaa on myös sit treenata tavallisilla liiveillä ja vetästä suihkun jälkeen ne hikiset tavisliivit ylle uudelleen.


Not.

Muutoskuva

Kaivelin toissapäivänä vanhoja kuva-arkistoja, ja törmäsin minineidin ristiäisissä otettuun kuvaan.. On tässä vajaassa puolessatoissa vuodessa tullut hiukan muutosta.. Eiks vaan? :)

Eroa kuvien välillä on. 15kg. Vasen on otettu 06/2014 ja oikean puoleinen 10/2015. 

Sokeri

Sokeri. Argh.... Jokaiselle laihduttajalle, elämäntaparemppaa tekevälle tai jojoilijalle (plus tietty ihan jokaiselle muullekin ihmiselle) sana SOKERI aiheuttaa jonkinlaisia tuntemuksia.. Joillain sokeri on hanskassa, joillain ei todellakaan ja joillain satunnaisesti. Mä kuulun tuohon satunnaisesti kategoriaan.

Olen tässä pidemmän aikaa ollut syömättä sen suurempia määriä valkoista sokeria. Ei karkkia, pullaa, herkkuja, sokeroituja jugurtteja... Ei mitään addiktoivaa. Kunnes tässä pari viikkoa sitten ostin pitkästä aikaa yhden munkin. Sitten toisena päivänä suklaapatukan... Ja eilen karkkipussin (110g). Onneksi se oli noinkin pieni.. Mutta mikä perkele siinä on, että kun annat sokerille pikkusormen niin se vie koko käden?!? Ei mikään ihmekään että paino tippuu joku 100g viikossa... :/

Nyt täytyy taas ryhdistäytyä ja laittaa kerrasta poikki. No more sugar for me.

Ainiin.. Eikä se muuten siihen karkkipussiin eilen jäänyt. Tein sokerihimossani eilen vielä elämäni ekan mukikakun. Gluteenittomista jauhoista. Oli hyvää. Valitettavasti....

Hah!

Vihdoin suunta kääntyi alaspäin, paino tänään 74,5kg. Toi seiskaviis on mulle sellanen "kriittinen piste", jonka yläpuolelle en haluais enää mennä.. Tää syyskuu on muutenkin ollut aika junnaamista, mutta syytän tästä osaltaan omaa kroppaani ja hieman sekaisin olevaa kuukautiskiertoa. Laitatin nimittäin tuossa jokin aika sitten itselleni hormonikierukan, ja voin kertoa, että kroppa on hieman hämmillään tästä.. :D Menkat tulee miten sattuu ja kestää ikuisuuden. Mutta tämänkin pitäisi ajan myötä tasoittua..

En sortunut

suklaaseen. Vaikka mieli teki. *hyvä minä*

Vitutusta jatkui kyllä useampi päivä, mutta nyt alkaa olemaan jo parempi mieli. Tänään esimerkiksi sain kommenttia NAISpuoleiselta tutulta, jota en ole muutamaan kuukauteen nähnyt, että "oletpas sinä laihtunut!"

Kiitos naiset. =)

Pyöreä

"Sä oot vähän pyöreämpi, kuin mitä kuvien perusteella ajattelin."

Yksi puolihuolimaton lause puolitutulta, ja koko eilinen päivä pilalla. Joo, tämä kyseinen HERRA ei ole nähnyt mua just synnytyksen jälkeen lihavimmillani, eikä tiedä sitä että olen laihtunut puolessatoissa vuodessa n. 20kg. Mutta silti se sattuu. Ja paljon. Tämä pieni lause palautti mut kyllä varsin nopeasti takaisin maanpinnalle. Olihan mulla jo hetki ihan hyvä olo nahoissani.. Että kyllä musta vielä ihan sievä tulee.. :/

Arvaatkaas kuinka paljon tekee mieli just nyt Fazerin suklaalevyä? Jep..

Vittu.

75 rikki!

Jestas, että olen ollut laiska päivittämään tätä blogia viime aikoina... :( Painon käyn päivittämässä tänne joka viikko, ja sitten kun olen aikeissa istua koneelle kirjoittamaan... Tulee jokin häiriötekijä. Yleensä se on tuo meidän ihana neiti (kohta) 1,5vee, jonka mielestä äiti ei saa tehdä mitään muuta kuin seurustella hänen kanssaan.. :) Ja illalla olenkin sitten niin rättipoikkiväsynyt, että aivotoiminta on täysin nollassa. No, yritän parantaa tapani...!

Mutta asiaan.. Hra Vaaka näytti aamulla iloisia lukemia, 74,6kg. Viikon jumituksen jälkeen tultiin alas ihan mukavasti 800 grammaa. Mä palaan töihin marraskuun alussa, silloin olisi kiva painaa vaikka 73kg. Oliskohan se mahdollista..? Siihen olis aikaa suurin piirtein 8 viikkoa. Siinä olisikin työkavereille ihmeteltävää, painoinkohan n. 88kg silloin kun jäin äippälomalle.. :D Enkä ole tässä viime aikoina käynyt siellä näyttämässä naamaani..

76 rikki!

Huh, vihdoin ollaan taas menossa alaspäin. Aamulla vaaka näytti 75,4kg, eli kilo pudotusta viime viikkoon. Helvetin hitaasti tää paino tippuu, mutta yritän kovasti luottaa siihen, että tällä tavalla ne pysyvät myös varmemmin poissa. Laitoin muuten uuden kuvaparin tuonne Kuvia välilehdelle, en itse huomaa kovin suurta muutosta, näettekö te? Luulis, että 8 kiloa näkyisi hieman selvemmin.. :/ No, vaatteet mahtuvat paremmin päälle, joten on sitä pienentymistä joka tapauksessa tapahtunut.

Tällä viikolla en ole päässyt salille tai lenkille, sillä pikkusiskoni on käymässä Turussa (hän asuu ulkomailla) ja luonnollisestikin olen viettänyt aikaa hänen kanssaan. Ensi viikolla palataan taas liikunnan pariin. :)

Sisäreisiläskit

Anteeksi hiljaisuus. 

Vanhin tyttäreni aloittaa ensi viikolla koulun, ja tässä on ollut männä viikkoina "pikkasen" puuhaa asian tiimoilta.. On pitänyt hankkia penaalia ja reppua ja uusia vaatteita. On pitänyt harjoitella fillarilla tulevaa koulumatkaa ja äidin on pitänyt panikoida.. noh.. Ihan nyt muuten vaan. Mun pieni vauvani menee jo kouluun!!! Mää en ehkä kestä. Apua...

No, mutta asiaan. Paino on junnannut paikoillaan, ehkä muutamien turhien syötyjen jäätelöiden vuoksi. Mutta tästä huolimatta, valehtelematta ensimmäistä kertaa 20 vuoteen lähdin pois kotoa hameessa, jonka alla oli vain alushousut. TAVALLISET LAHKEETTOMAT ALUSHOUSUT. Ei siis mitään shortsimallisia, vaan ihan tavalliset Lindexiltä ostetut pikkarit. Eikä sukkahousuja. Tai leggareita.

Ja miksi tämä on niin ihmeellistä? No, noiden sisäreisiläskien takia. Mulle ei ole suotu sellaisia reisiä, joiden väliin mahtuisi kävellessä ilmaa. Suomeksi sanottuna reidet siis hinkkaavat yhteen, ja se on toooooodella ärsyttävää. Kaikki paksut tietänevät tämän.

Mutta tänään. Tänään mulla ei ollut jalassa lahkeellisia alushousuja, ja mä selvisin kauppareissusta ilman nihkeyttä ja halua tunkea hame reisien väliin. Ihan selvästi siis jalkatreeni alkaa tuottaa tulosta...! Olen niin happy...! Ja ei sitä ilmaa vieläkään siellä reisien välissä ole, mutta kitkaa on selvästi vähemmän.. :)

Muoks. Niin ja kiitos haasteista! Lupaan palata niihin a.s.a.p!! :)

I did it!!

Uskomatonta, mutta totta!!! Aamulla paino oli TASAN 76 kiloa. Käsittämätöntä. Mitenkään kovin terveellisellä tavalla tämä tavoite ei saavutettu, aika reiluilla miinuskaloreilla mentiin pari viimeistä päivää.. Eli ensi viikolla saattaa olla tiedossa taas pieni plussa.. :D 

Mutta saavutinpa tavoitteen! Huhheijaa. Ei tarvii olla koko loppuvuotta herkkulakossa.. :D

Mutta mitäs tästä eteenpäin? Ei tämä nimittäin tähän jää.. Ylipainoa löytyy vielä ja mun unelmatavoitteeni on 68kg. Siihen on nyt matkaa 8 kiloa. Tämän vuoden puolella en tule sitä saavuttamaan, sen verran hidasta tämä pudottaminen tällä hetkellä on. Mutta olisikohan 4 kiloa loppuvuoden aikana ihan mahdotonta...?

Punnataan vasta huomenna...

Poikkeuksellisesti punnitus on siis vasta huomenna... Muutama sata grammaa pitäis tämän aamuisesta tiristää.. Saas nähdä et kuin ämmän käy...!! :D

Yhdet tavoitefarkut mahtuu jalkaan!!

Hallelujah. Päätin tässä yhtenä päivänä ihan piruuttani testata, että miten yhdet mun entisaikojen lempparifarkuista mahtuu päälle.. Ja kyyyyllä! Ne meni päälle?!?!?!? Farkut on viimeksi menny mun päälleni ennen esikoisen syntymää, eli reippaasti yli 7 vuotta sitten. Voitte vain kuvitella, että olin a) ihmeissäni ja b) todella iloinen!

Toki aikamoiset jenkkakahvat farkut saivat aikaan, mutta väliäkö sillä.. Ne meni päälle!! Eli, kyllä sitä jotain muutosta on tapahtunut ja oikeaan suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. Jepu jee..!!

Alla mun eka belfie todistuksena.. :D

Home sweet home

Reissusta ollaan kotiuduttu ja varsin hyvillä mielin. :) Ainoastaan yhtenä päivänä saatiin vesisade niskaan, mutta sekin vasta siinä vaiheessa kun olimme poistumassa Puuhamaasta. Mitenkään kovin lämmintä ei ollut, mutta eipä tuo haitannut.. Ja vinkkinä Keski-Suomessa liikkuville.. Menkää ihmeessä käymään Saarijärvellä Puuhapuisto Veijarissa. Tosi kiva paikka lasten kanssa!

Ja mites se ruokailu.. Noh.. Ihan ok. Vähän tuli herkuteltua, mutta pääpiirteissään syömiset meni hyvin. En langennut vanhoihin "hyviin" tapoihin, että lomalla saa syödä mitä vain.. Pari kertaa söin ravintolassa jälkkäriä ja olisinkohan yhden jäätelön syönyt viikon aikana...? Tänään kävin vaa'alla, kun perjantaina en sitä voinut tehdä, ja paino oli 76,9kg. Eli samoissa ollaan ja vajaassa viikossa pitäis tiristää noi puuttuvat 900 grammaa.. Tiukoille vetää, mutta olen sitten vaikka perjantain syömättä, jotta tavoitteen saavutan!! (terveellistäkö? no ei tietenkään....)

Hotellin kuntohuonetta käytin hyväkseni kerran viikon aikana, ja kerran kävin lasten kanssa hotellin uima-altaassa uimassa. Ja käveltyä tuli tietysti ihan riittämiin.. :) Tosin autossakin tuli istuttua ihan kiitettävästi... :/

No, mutta näillä mennään... Pitäkää peukkuja mulle la-aamun punnitukseen, että 76kg pläjähtäis ruutuun...!

Välillä satoi, välillä paistoi...

Hotelliselfie.. :D

Ratkaiseva viikko edessä..

Lähdemme huomenna perheen kanssa lomareissulle. Kiertelemme autolla eteläistä ja keskistä Suomea, ja yövymme siellä mihin auto on meidät vienyt.. :) Ensimmäisen etapin hotelli on varattu, mutta loput katsotaan tien päällä.. Toivotaan, että hotelleissa olisi vielä tilaa meidän poppoolle... ;)

Ratkaisevaa tämä viikko on tuon ensimmäisen tavoitteen kannalta. Miten saada syötyä terveellisesti matkalla... Säännöllisestä ruokailemisesta kun ei ole tietoakaan, ja jokainen ravintolaruoka on höystetty kilolla ranskanperunoita. Noh, pyytämällä onneksi saa niiden tilalle (ainakin useimmiten) salaattia tai vihanneksia. Ja hotellien aamupalabuffissakin on terveellisiä vaihtoehtoja tarjolla. Nyt vaan jää mun superfoodaamupalasmoothiet juomatta... :( Noh, kaipa mä vajaan viikon kestän.

Harmi vain, että perheen pienimmäinen joudutaan jättämään matkan ajaksi mummin hoitoon... :( Neiti on vesirokossa, ja enpä usko että kanssalomailijat hirveästi arvostaisivat moista Turun tuliaista.. Ja kun isommille ollaan luvattu, että reissuun lähdetään niin piti tehdä tällainen kompromissi. Pienin onneksi viihtyy mummin seurassa, joten hyvillä mielin olen kuitenkin lähdössä matkalle. Vaikka ikävä tuleekin heti kun kotipihalta ollaan kurvattu pois...

Mutta hyvää matkaa meille ja mukavaa alkavaa viikkoa teille! :)

Rimaa hipoen..

Hitaasti käy tämä laihdutus vaikka painoa on vielä näinkin paljon... Mutta sadalla grammalla puhkaistiin seuraava painoluku, aamulla paino 76,9kg. :) Nyt tuntuu tuo eka tavoitepaino jo paljon konkreettisemmalta saavuttaa..!

Salilla olen käynyt tällä viikolla kahdesti ja lenkilläkin kahdesti. Ja viikonloppu vielä edessä..! Eli liikunnan suhteen ihan ok viikko takana. Syömisetkin on menny ihan jees, paitsi tiistaina kun oltiin miehen kanssa käymässä Pori Jazzeilla. Silloin käytiin Amarillossa syömässä, ja söin kaikkea rasvassa tiristettyä ja käristettyä herkkumättöä.. Noh, jälkiruokaa sillä kertaa en ottanut, joten pointsit siitä. :)

Pari viikkoa aikaa ekaan tavoitteeseen.. Jaksaa jaksaa! :)

Tiputus se on pienikin tiputus

Viikossa painoa lähtenyt 100 grammaa. Näin kirjoitettuna se on näyttää naurettavalta... Mut hei, parempi sekin kuin sama määrä plussaa! Paino tänään aamulla siis 77,3kg. Kolme viikkoa on aikaa tuohon ekaan tavoitteeseen, ja painoa pitäisi lähteä 1,3kg. Rapiat 400g viikossa.. Ihan mahdollista, joskin töitä se vaatii.. Ja yksi perheen kanssa tehtävä lomareissukin mahtuu näihin kolmeen viikkoon. Jaiks.

Salille ja lenkillekin olen tällä viikolla taas päässyt. Salilla olen käynyt jo kahdesti, ja kunhan saan pienimmän päikkäreille, ajattelin mennä vielä kertaalleen. Pitää käyttää sekin aika tehokkaasti hyödyksi. :)

Mites teillä muilla? Onko kesä ja jäätelöt vieneet mukanaan, vai pysyykö homma kasassa? :)